maanantai 25. elokuuta 2014

KREIKKA, Santorini, Kamari, heinäkuu 2014

Matkan tyyppi: pakettimatka, Apollomatkat
Hotelli: Alkyon
Matkan kesto: 1 viikko
Matkassa: miehen ja kaveripariskunnan kanssa



HOTELLI

Hotelli Alkyon on pieni perhehotelli vajaan kilometrin päässä Kamarin keskustasta. Hotelli on suhteellisen vaatimaton, mutta äärimmäisen siisti ja hyvin kunnossa pidetty. Hotellia näytti pyörittävän perhe kolmessa polvessa ja palvelu oli ystävällistä.





Hotellin aamupalalla oli tarjolla periaatteessa kaikki tarvittava: kahvia, teetä, mehua, leipää, kinkkua, juustoa, marmeladeja, munia, kreikkalaista jugurttia, hunajaa, muroja, kuivakakkua ja keksejä. Itse en kuitenkaan tarjonnasta juuri innostunut ja monena aamuna tuli juotua ainoastaan kahvia. Aamupala on mahdollista nauttia joko ulkona tai sisällä.





Hotellin huoneet olivat myös vaatimattomat, mutta siistit. Me saatiin isompi kolmen hengen huone, joten tilaa oli hyvin. Myös parveke oli tässä huoneessa iso ja näkymätkin ihan ok.







Heinäkuussa Santorinilla on luonnollisesti hyvin kuuma, joten hotellin uima-allas oli enemmän kuin tarpeellinen. Vaikka allas-alue on pienehkö, mahduttiin me sekaan aina ongelmitta ja välillä saatiin pulikoida ihan vaan omankin porukan kesken. Erillistä lasten allasta hotellissa ei ole, mutta altaan toinen pää oli matala ja siinä on myös osa poreallasta. Altaalla on myös baari, josta saa juomien lisäksi pientä ruokaa. Hotellia vastapäätä on toinen hotelli, jossa on kunnon ravintola ja me käytiin tuolla muutaman kerran lounaalla.







Vaikka hotellista on matkaa keskustaan ja rannalle vain alle kilometrin verran, oli matkan taittaminen kovilla helteillä välillä rasittavaa. Tämä kannattaa ottaa huomioon, mikäli hotelliin majoittumista harkitsee. Toisaalta alue on taasen paljon rauhallisempi kuin keskusta, sillä ympäristössä ei juuri muuta ole kuin tuo aiemmin mainitsemani toinen hotelli. Me ratkaistiin kuumuusongelma siten, että allaspäivinä lounastettiin muutaman kerran naapurissa ja illalliselle lähdettiin kävelemään usein vasta auringon laskettua. Pimeällä takaisin hotelliin palatessa taskulamppu tai heijastin on tarpeen, sillä katuvalot ovat huonot ja autot sekä muut menopelit ajavat kapeilla teillä todella kovaa. Iltaisilla/yöllisillä kotimatkoilla me saatiin kuitenkin aina ihailla upeaa tähtitaivasta ja yksi tähdenlentokin tuli nähtyä!

Kaiken kaikkiaan hotelli sinällään oli ihan ok valinta ja voin suositella sitä, jos vaatimattomampi majoitus kelpaa eikä etäisyys keskustaan ja rannalle haittaa. Jos itse valitsisin nyt uudelleen, majoittuisin keskustaan. Itse hotellissa ei siis missään nimessä ole mitään vikaa, mutta mukavampi olisi ollut asua lähempänä palveluita.


MATKAKOHDE

Me matkattiin Santorinille Oian ja Firan maisemien vuoksi, mutta lompakolle huomattavasti ystävällisempää oli majoittua Kamarin kylässä.  Kamari on saaren varsinainen rantakohde ja sijaitsee saaren itärannikolla, ihan lentokentän vieressä. Noita lentokoneita suihkikin sitten yli ajoittan varsin ruuhkaiseen tahtiin. Mulle, joka rakastan lentokoneita ja niiden bongailua, tämä sopi enemmän kuin hyvin. Alkulomasta mä yritin kovasti saada otettua sitä täydellistä lentsikka kuvaa, mutta luovutin sitten monen epäonnistuneen otoksen jälkeen...


Kamarin kylä on suhteellisen pieni ja sen keskustassa on ranta sekä ravintola- ja ostoskadut turisteille. Rannalla kaksi aurinkotuolia ja -varjo maksoivat 5 -6 euroa. Rantatuoleja vuokraavat ravintolat. Me oltiin rannalla yhtenä päivänä ja väkeä siellä riitti. Kamarin ranta on kiviranta, joten jonkinlaiset jalkineet ovat vedessäkin tarpeen. Uimakenkiä Kamarissa myydään lähes joka kaupassa, joten paikan päältäkin sellaiset ehtii hyvin hankkia. Hinnatkin noilla kengillä olivat edulliset. Lasten kanssa matkustavien on hyvä huomioida, että rannat syvenevät todella nopeasti. Merivesi täällä oli Kroatian lisäksi puhtainta mitä olen koskaan nähnyt.









Kauppoja Kamarissa on paljon ja pääosin niissä myytiin erilaisia rantavermeitä, matkamuistoja, muuta turistisälää, vaatteita ja kenkiä. Kaupoissa oli paljon myös kopiovaatteita, mutta muutamia ihan laadukkaitakin kauppoja löytyi. Hinnat niissä olivat kuitenkin sitä luokkaa, että shoppailu jäi tällä kertaa väliin. Marketissa tupakka maksoi nelisen euroa ja paikallinen olut vähän alle euron. Kotiin tuotavaksi me ostettiin tällä kertaa mm. hunajaa, oliiveja, oliiviöljyä ja keksejä.







Kamarin rantakatu on parisen kilometriä pitkä ja se on täynnä ravintoloita. Kamarin ravintoloissa hintataso oli alhaisempi, mitä olin etukäteen ajatellut huomioiden Santorinin maineen Kreikan kalleimpana saarena. Pääruokien hinnat listoilla alkoivat suunnilleen 9 eurosta ja pieni olut maksoi kolmisen euroa, siiderit noin 5 euroa. Puoli litraa talon viiniä kustansi kuusi euroa. Hermoja rantakadulla kiristi välillä ravintoloiden sisäänheittäjät, joista varsinkin pari olivat äärimmäisen rasittavia, argh!









Tässä kohdin mä esittelen muutaman ravintolan, joista tykättiin ja joita voin hyvillä mielin suositella muillekin.

King's Cafe: käytiin lounaalla ja syötiin salaatti ja gyrosannos kahdelle, edullista ja hyvää! Tyylikäs ravintola ja kivat aurinkotuolit. Täältä vuokrattiin myös omamme viiden euron hintaan.








Jimmy's Souvlaki: käytiin myös lounaalla, hyviä gyroksia kioskihinnoilla.






Bella Napoli: niin hyviä pitsoja, että käytiin toisenakin iltana. Ravintolan pyörittäjät varsin niukkasanaisia vanhoja herroja, mikä oli mukavaa vaihtelua innokkaille sisäänheittäjille ja tarjoilijoille. Oman ilonsa antaa myös yksi herroista, joka on ihan Mr. Beanin näköinen! Jälkkäriksi suosittelen muuten tiramisua, oli aivan sairaan hyvää :)







Prince: hyvä ruoka ja tyylikäs ravintola, lasagnea söin tällä kertaa.






Ja sitten varoituksen sana ravintolasta, johon EN SUOSITTELE MENEMÄÄN, tai jos menette, älkää ainakaan tilatko pihviä. Kyseessä on ravintola nimeltä Summer Time, johon sisään heittäjä puhui meidät  sanomalla heidän olevan ykkösenä Tripadvisorissa ja kehui mm. paikan pihvejä. No, eivät olleet ykkösiä ja pihvejäkin me odotettiin tunnin verran ja vihdoin ne eteen saadessamme, totesimme niiden olevan pahasti ylikypsiä. Myös annoksen lisukkeet olivat mitättömät. Jonkin ajan kuluttua tarjoilia tuli kysymään maistuuko ruoka ja annoimme suoran palauteen odotusajasta ja lihan kypsyydestä. Tarjoilija ei pahoiteillut asiaa millään tavalla ja lopetti kuuntelun suunnilleen puolessa välissä palautteen antoa. Kohta hän sitten kuitenkin palasi takaisin kahden viinikannun kera ja kertoi talon tarjoavan. Ilmaiseksi saatiin myös jälkkäri ouzot. Harmitus jäi siitä, että pihvit eivät missään nimessä olleet hintansa väärti. Toisaalta illan pelasti talon tarjoamat juomat ja ilmainen pieni humala sekä naapuribaarissa laulanut loistava trubaduuri, jonka hyvistä biiseistä saatiin nauttia koko ilta.

Ravintoloiden ja kauppojen lisäksi Kamarin kaduilla tuli vastaan myös tämä paikka, Fish Spa. Vastaavia paikkoja on tullut eteen ennenkin, mutta vasta nyt olin valmis kalakylpyyn jalkani laittamaan!  Lysti maksoi 10 euroa/ 15 minuuttia ja lopputuloksena oli ihanan pehmeät jalat. Miltä kalojen nakertelu sitten tuntui? No, ihan siltä kun jalat olisivat puutuneet eli pientä pistelyä ja kihelmöintiä. Homma oli hintansa väärti ja aion mennä uudelleenkin heti kun mahdollisuus eteen tulee.








Skootterit ja mönkijät näyttivät olevan saarella turistien suuressa suosiossa ja niitä vuokrattiin monessa eri paikassa. Kamarissa liikenne oli rauhallista, mutta esimerkiksi saaren pääkaupungissa ajoittain aika kaoottistakin. Paikalliset myös ajavat autoillaan kapeilla teillä todella kovaa, mikä kannattaa ottaa huomioon jos itse jollain ajopelillä saarta kiertelemään lähtee.




Tällaisia fiiliksiä Kamarista. Tässä tähän loppuun vielä joitakin yleisiä otoksia kylästä.













RETKET JA REISSUT

Jo heti toisena kokonaisena lomapäivänä me suunnattiin kulku kohti pääkaupunki Firaa ja sieltä vielä myöhemmin päivällä Oian kuvankauniiseen kylään. Näitä maisemia varten me oltiin siis Santorini ylipäätään matkakohteeksi valittu.

Bussimatka Firaan maksaa 1,60 euroa suuntaansa ja hotelli Alkyonia lähin bussipysäkki löytyy läheisen marketin vierestä. Me lähdettiin matkaan 11.15 bussilla ja istumapaikkoja meille ei enää riittänyt vaan seisomaan siis jouduttiin ruuhkaisessa bussissa. Jos istumapaikan itselleen haluaa varmistaa, kannattaa ehkä kävellä jollekin aiemmalle keskustan pysäkille.




Firassa bussi jättää matkustajat bussiasemalle.





Bussiasemalta lähtiessä kulku kannattaa ottaa kohti pientä ylämäkeä, jonka jälkeen pääsee heti ihailemaan kalderaa ja huikean hienoa maisemaa. Santorinia sanotaa usein maailman kauneimmaksi saareksi, eikä suotta, sanon mä! 











Kalderan reunalta löytyi aivan upea terassi, Kamenh Bar, jossa me käytiin drinksuilla. Hinnat olivat luonnollisesti korkeat, n. 12 -15 euroa, mutta drinkit ja maisema olivat joka sentin väärti. Suosittelen!








Firan kävelykatua eteen päin jatkaessa pääsee kohta jo kulkemaan myös alas päin pienemmille kujille. Täällä vastaan tulee portaat satamaan, joita pitkin risteilyvieraat pääsevät ylös kaupunkiin. Portaita on huikeat 580 ja ne voi taittaa joko kävellen tai aasilla. Vaihtoehtona on nykyään onneksi myös kaapelihissi, sillä näillä helteillä homma on varmasti varsin hikistä ja rankkaa. Toisaalta varmasti myös ikimuistoinen kokemus. 








Vaikka meidän Firassa vieraillessa satamassa oli ainoastaan yksi risteilyalus, kävi kaupungin kujilla silti melkoinen kuhina. Aivan kelderan reunaa lukuun ottamatta kaupungissa oli myös todella kuuma, sillä sisemmille kujille asti vilvoittava tuuli ei yltänyt.







Shoppailumahdollisuudet Firassa ovat hyvät, kiitos varmasti ainakin osin juuri noiden risteilyvieraiden. Turistikrääsän lisäksi tarjolla on paljon myös laadukkaampaa tavaraa. Me jätettiin tällä kertaa shoppailut kuitenkin väliin ja keskityttiin täysillä maisemista, ruuasta ja juomasta nauttimiseen!






Fira oli todella kivan oloinen paikka ja mukavaa siellä olisi ollut pistäytyä toistekin. Sää Santorinilla oli kuitenkin niin kuuma, että muut lomapäivät me vietettiin mieluummin veden äärellä. 

Firasta meidän matka jatkui iltapäivällä bussilla vielä postikorttimaisemistaan tuttuun Oian kylään. Bussi Oiaan lähti tuolta bussiasemalta ja hinta oli jälleen 1,60 euroa. Tällä kertaa bussissa oli hyvin tilaa ja itse bussikin paljon siistimpi ja miellyttävämpi.

Myös Oia sijaitsee kalderan reunalla, joten maisemat ovat täälläkin varsin jylhät. 







Jo pienen matkan kulkemisen jälkeen eteen alkaa tulla juurikin ne kuuluisat, postikorteista ja muiden matkaajien valokuvista tutut, kertakaikkisen upeat näkymät. 










Mulle kaikkein tärkeintä oli nähdä Oian tuulimylly, jota olin kotona kuvista ihaillut tätä matkaa odotellessa ja fiilistellessä :) Kuvia siitä tulikin sitten räpsittyä ihan olan takaa, läheltä ja kauempaa.








Oian rinteiltä me bongailtiin myös upean näköisiä hotelleja, joihin joskus vielä toivottovasti itsensä raaskisi maksaa, vaikka sitten ees pariksi yöksi… Kyllä kelpais tuossakin altaassa pulikoida!





Ja altaassa pulikoinnista puheen ollen, vinkkinä kannattaa pitää mielessä, että ihan tuon tuulimyllyn takana on ravintola, josta löytyy myös uima-allas. Kannattaa siis Oian reissulle varata uikkarit mukaan, niin tarpeen vaatiessa pääsee altaaseen viilentymään! Ainakin tuona päivänä kun me kylässä oltiin, oli siellä aivan älyttömän kuuma eikä tuullut juuri lainkaan. Milloinkaan en ole niin paljoa hikoillut kuin täällä ja olisin ollut ikionnellinen, jos mulla olis uikkarit mukana ollut!





Oia on kuuluisa auringonlaskuistaan ja monesti niitä olen kuullut sanottavan maailman kauneimmiksi. Kun kerran paikan päällä oltiin, oli se tietysti käytävä ihan livenä itsekin katsomassa. Koska moni muukin turisti ajattelee juuri näin ja auringonlaskun katselijoita riittää tungokseksi asti, päätettiin me varmistaa oma rauhallinen näköalapaikka varaamalla pöytä ravintolasta. Ravintoloita me katsottiin Tripadvisorista ja päädyttiin varaamaan pöytä Katharos Loungesta, joka komeili listalla toisena.

Katharos Lounge sijaitsee alhaalla rannalla ja perille sinne löytää lähtemällä kävelemään tietä alas tuon äskeisen uima-allas ravintolan jälkeen.





Ravintola oli mukavan rento ja tässä kohdin mä olin erittäin tyytyväinen, ettei me valittu toisena vaihtoehtona ollutta hienompaa ravintolaa tuulimyllyn läheltä. Päivän hikoilun jälkeen ei nimittäin ollut yhtään sellainen olotila, että hienompaan ravintolaan olisi ollut mitenkään mukava mennä. Ja täällä meidän hikoilu sen kun jatkui, sillä varausta tehdessäni olin toivonut pöytää hyvällä auringonlasku näköalalla. Tämä tietysti käytännössä tarkoitti sitä, että meidän pöytä ei ollut varjossa vaan paahteesta saatiin "nauttia" ihan loppuun asti. 







Ruoka ravintolassa oli todella hyvää kuten Tripadvisorissakin oli kehuttu. Ravintolan annokset ovat tapas -tyyppisiä ja tässä kohdin me hieman mokattiin, kun ei tajuttu tilata kuin yhdet annokset. Näin ollen meidän illallinen oli pieni suhteessa siihen, miten isoihin annoksiin oltiin jo totuttu. Mutta jäipä kerrankin tilaa myös jälkkärille! Erikseen haluan tässä mainita ravintolan mansikkasalaatin, joka oli ehdottomasti paras koskaan syömäni salaatti! Suosittelen sekä sitä että ravintolaa muutenkin! Ja uskokaa tai älkää, niin minä, joka yleensä matkoilla kuvaan melkein kaikki ruuat, unohdin sitten kuvata juuri tämän maailman parhaan salaatin! 






Pöytä meille oli varattuna klo 19 ja me ehdittiin hyvin syödä ennen auringonlaskun katseluun keskittymistä. Kun tuo paahtava mollukka alkoi sitten (vihdoin!) oikein kunnolla laskeutua, siirryin muutaman muun innokkaan kuvaajan kanssa alemmas rannalle. Tuolta ravintolasta käsin kuvaamista kun haittasivat sähkölinjat. Oliko Oian auringonlasku sitten maailman kaunein? No, mä en ainakaan niin voi sanoa. Kaunis se toki oli, mutta ei kyllä sen ihmeempää vaikutusta tehnyt. Tosin mä kyllä luulen, että ylempää Oian rinteiltä katsottuna se olisi varmasti ollut paljon kauniimpi ja vaikuttavampi, ihan vaan jo muutenkin henkeäsalpaavan upean maiseman keskellä. Jos siis Oiaan tulee vain yhdeksi illaksi, kannattaa ehkä kuitenkin valita ravintola paremmalta paikalta, jos nimenomaan auringonlaskua haluaa katsella. Suunilleen tältä tuo auringonlasku sitten näytti:







Ja tässä vielä toisilla asetuksilla otettuja kuvia (mutta todellisuus oli siis ylempien kuvien kaltainen, näissä vaan näyttää paljon hiennommalta!)








Oiasta me ei jaksettu enää pitkän päivän jälkeen lähteä busseilla seikkailemaan vaan pyydettiin ravintolan henkilökuntaa tilaamaan meille taksi. Oiasta on Kamariin matkaa 18 kilometriä ja tuo taksimatka maksoi meiltä neljältä 30 euroa.

Firan ja Oian reissun lisäksi me käytiin ihailemassa Santorinin maisemia myös mereltä käsin. Kamari Toursin toimistosta me ostettiin noin neljän tunnin mittainen meriretki hintaan 35€/hlö. Retkelle lähdettiin Firan satamasta ja tuohon hintaan kuului myös bussikuljetukset.

Laivan lähtiessä Firasta, päästiin me ihastelemaan kaupunkia siis myös mereltä käsin ja oikeastaan vasta nyt sitä tajusi, kuinka korkealla tuolla kaupungilla aiemmin oltiinkaan!




Itse retken suhteen meillä kävi erittäin hyvä tuuri, sillä isossa laivassa oli meidän lisäksi ainoastaan neljä muuta retkeläistä. Näin ollen me saatiin risteillä varsin rauhallisissa ja leppoisissa tunnelmissa!





Retken ensimmäinen pysähdys oli Aspronisi Islandilla, jonne me rantauduttiin 1,5 tunniksi. Me käytettiin aika tehokkaasti meressä pulikoimiseen ja välissä syötiin retken hintaan kuulunut piknik. Tarjolla meille oli kanaa, lihapullia, nakkeja, juustopiirakkaa, tsatsikia ja leipää. Hyvää oli ja vatsakin tuli täyteen. Maisemat saarella olivat karut, mutta niin kauniit!









Aspronisi Islandin jälkeen merimatka jatkui kauniita maisemia ihaillen.










Tässä kuvassa näkyy myös pikkuinen White Beach.







Retken toinen ja samalla jo viimeinen pysähdys oli Red Beachin edustalla, ihan rantaan asti ei siis täällä meidän isolla paatilla päästy. Pääasia oli kuitenkin, että uimaan sai mennä ja tunnin verran me ehdittiin täällä meressä pulikoida. Vesi oli tässä kohdin todella syvää, joten halukkaat saivat myös hyppiä veteen laivan kannelta. 




Ei pöllömmän näköstä vettä!

Red Beachin jälkeen paatti palasi takaisin Firan satamaan aika lailla samaa reittiä. Tämä oli oikein mukava tapa viettää iltapäivä ja samalla ihailla kaunista maisemaa, jollaista ei ihan heti uudelleen eteen tule. Suosittelen tätä tai sitten jotain muuta meriretkeä, vaihtoehtoja kyllä riittää!


LOPUKSI

Santorini tarjosi juuri sitä, mitä hakemaan mentiinkin eli Firan ja Oian kauniit maisemat sekä leppoisan rantaloman kavereiden kanssa. Saaren kauneus oli maineensa veroinen ja voin hyvin ymmärtää, miksi se usein listataan maailman kauneimpien joukoon! Kannatti siis ehdottomasti tulla! Muitakin kauniita kyliä saarelta löytyy ja niissäkin olisi ollut kiva piipahtaa, mikäli sää ei olisi ollut niin kovin kuuma. Mutta jäipähän vielä uuttakin nähtävää, mikäli saarelle joskus palataan! Itse Kamari sen sijaan on varsin pieni eikä mitenkään kummoinen paikka, joten pelkästään sen vuoksi saarelle ei kannata matkata. Tukikohtana se kuitenkin toimii oikein hyvin niille, jotka eivät ole valmiita maksamaan majoituksestaan Oian ja Firan hintoja.


12 kommenttia:

  1. Hyvä matkakertomus. Kävimme viime syksynä Santorinilla ja parin viikon päästä menemme uudelleen vaikka olemme aina olleet sitä mieltä ettei samaan paikkaan kahdesti koska maailmassa on niiiin paljon nähtävää eli kyllä siinä saaressa jotain taikaa on :). Auringonlaskusta olen samaa mieltä. Komeampia on nähty sekä ulkomailla että kotimaassa ett taitaa olla osittain markkinointia se hehkutus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti :) Meillä on sama periaate, ettei samaan paikkaan toista kertaa mennä, niin kauan kun uusia riittää. Poikkeuksiakin tähän "sääntöön" toki muutamia on tullut ja luulen, että Santorini pääsee myös meillä tähän poikkeusten joukkoon :)

      Oikein ihanaa matkaa teille!

      Poista
  2. Kiitos mukavasta raportista! Kävimme Kamarissa pari vuotta sitten ja voimme lämpimästi suositella Aegean Plaza -hotellia. Rauhallisella sivukadulla ja lyhyt matka rannalle. Lisäksi erittäin kiva sisäpihan allasalue. T.hannamaria

    VastaaPoista
  3. Kiva matkakertomus tutusta paikasta ja tutuista maisemista. Santorini on myös oma suosikkisaareni jossa olen vieraillut neljä kertaa. Tuo kalderan puolihan se on juuri se Santorinin "juttu" ja itse valokuvausta harrastavana saan kyllä aikani kulumaan kalderan kyliä koluten. :)

    T:Jokke

    VastaaPoista
  4. Voihan että, taas upee matkakertomus kera upeiden kuvien. Mulla neitsyys vielä viemättä, Santorinin suhteen. Ehkä just jotain, tyylin lennot ja Kamarissa majotus ja sitten kiertelyä.Ja hinnasta viis, Elokuu ja Taormina 2014, sen jälkeen jopa Suomi tuntuu edulliselta paikalta. Toisaalta, saattaa tuntua kalliilta jos ei ole tottunu käyttämään rahaa....Ja olishan se makeeta ottaa Oiasta sellanen kämppä kalderasta omalla pikku altaalla....kerran elämässä.
    Oltiin muuten talvellä sit Domareissa, Cabarete kylässä. Käytiin myös Samanan lahdella tsekkaan Valaat jne. Upee reissu. Delfiinien kanssa uitiin kans jne. Yks mikä harmittaa vieläkin et paikalliset ei juurikaan hymyilleet, hah. Saispa tuollaisen positiivisuuden myös tänne.
    Jatka hei tätä Blogiasi, on upeesti rakennettu ja tehty:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos ja vielä kerran kiitos tästä ihanasta palautteesta! :) Kiva kuulla, että Dominikaanisen reissu oli onnistunut! Samaa mieltä tosta kerran elämässä kämppä Oiasta, vaikka sitten ees muutamaks yöks!

      Poista
  5. Voi miten hyvin kirjoitettu tämäkin!:) Santorini taitaa olla tosi vuoristoista? Kun menitte bussilla, kulkiko bussi vuorien reunoilla niin, että kun katsoi ikkunasta, näkyi vain merta kun bussi meni niin reunalla? Itse nimittäin vähän pelkään vuoristoteitä, mutta Santorinin haluaisin silti kokea! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Iina! :) Pinnanmuotojen suhteen Santorini jakautuu aika lailla kahtia. Tuolla kalderan puolella maisemat bussista olivat tosiaan välillä aika huimat ja vähän meinasi itseäkin jännittää kun lähdimme tuonne meriretkelle ja ajoimme bussilla ihan alas rantaan saakka. Jos en nyt ihan väärin muista, niin Firaan ja Oiaan mennessä tällaista ei ollut, koska kyläthän sijaitsevat ylhäällä kalderan päällä. Muualla saarella maisema sitten taas on niin tasainen kuin olla vaan pystyy. Eli rohkeasti vaan matkaan, nämä maisemat kannattaa ilman muuta kokea edes kerran! :)

      Poista
  6. Kiva blogi ;) Meidän blogi onkin vielä ihan alkutekijöissä. Reissukin tosin alkaa vasta heinäkuussa :D

    VastaaPoista