ISO-BRITANNIA, Lontoo, heinäkuu 2009

Matkan tyyppi: omatoimimatka, lennot ja hotelli Blue1

Hotelli: Crowne Plaza London- St. James

Matkan kesto: 5 yötä

Matkassa: miehen ja kaveripariskunnan kanssa

HOTELLI 

Hotelli sijaitsi hyvällä paikalla Buckinghamin palatsin lähellä ja parin korttelin päässä lähimmältä metroasemalta. Heathrown lentokentältä pääsimme metrolla perille yhdellä vaihdolla. Hotelli oli tyylikäs ja viihtyisä ja hinta-laatusuhde erinomainen. Myös huoneemme oli todella hyvä ja iso. Jostain ihmeen syystä yhtään kuvaa ei huoneesta kuitenkaan tullut otettua. Aamupala ei kuulunut hotelliyön hintaan ja hotellin aamupala oli todella kallis. Me kävimme aamupalalla läheisissä kahviloissa ja pubeissa. Hotellissa oli myös todella viihtyisä sisäpiha, jossa on lämpöisemmillä ilmoilla varmasti mukava istuskella rauhassa kaupungin hälinältä. Hotellin kotisivu: http://london.crowneplaza.com/

MATKAKOHDE

Kokoonsa nähden Lontoo tuntuu paljon pienemmältä kaupungilta, mikä johtunee ainakin osittain rakennustavasta. Lontoossa näki paljon sekä hienoja vanhoja että uusia modernimpiakin rakennuksia. Myös tutut punaiset bussit ja puhelinkopit tuli nähtyä.

Välimatkat Lontoossa ovat kuitenkin pitkiä, mutta metrolla oli todella kätevää ja helppoa kulkea. Me ostimme liikkumista varten Oyster cardit jo heti lentokentältä. Oyster card on kortti, johon ladataan haluttu määrä rahaa ja jolla maksetaan kulkeminen metrossa ja busseissa. Kortti oli todella kätevä kun ei koko ajan tarvinut olla ostamassa erillisiä lippuja. Lisätietoa Oyster cardista: http://www.tfl.gov.uk/tickets/14836.aspx. Lontoossa kun oltiin, oli yksi matka ihan pakko taittaa perinteisellä taksillakin. Yhtenä päivänä kiersimme nähtävyyksiä myös hop on - hop off bussilla, joka on aina yhtä kätevä. Vasemmanpuoleisesta liikenteestä johtuen oli suojatietä ylittäessä vaikea muistaa katsoa oikeaan suuntaan, mutta onneksi siitä muistutettiin kaupungin puolesta!

Säiden puolesta odotukset matkalle eivät olleet kummoiset ja heinäkuun sää Lontoossa muistutti paljon Suomen kesää. Lämpötila oli varmaan 20 kieppeillä, kuuma ei ollut mutta aika lailla ilman pitkähihaisia päiväsaikaan tarettiin. Vettä tuli kerran, mutta silloin sitten sitäkin enemmän.

Ostoskaupunkina Lontoo oli aivan huippu! Itse en erityisemmin shoppailusta edes pidä, mutta täältä löytyi paljon kaikkea kivaa ja paljon myös alennus vaatteita. Paljon tuli ostettua erityisesti Espritin ja Mangon vaatteita. Todellinen shoppailijan taivas (ja helvetti) on vaatteiden ketjukauppa Primark. Itse kuvaisin kauppaa eräänlaiseksi vaatekauppojen Ikeaksi. Tavaraa on paljon ja todella halvalla. Liikkeitä on Lontoossa useita, me kävimme Oxford Streetin liikkeessä. Primarkilta tuli ostettu kaikkea mahdollista neuleista alusvaatteisiin ja kenkiin. Kaikki ostokset maksoivat viidestä kymmeneen puntaan. Laatu hieman mietitytti, mutta hyvin vaatteet kestivät käytössäkin. Primarkille mennessä on hyvä varautua jonottamaan, väkeä on todella paljon ja joskus joutuu jonottamaan myös sisään kauppaan. Sisälle päästyä kaikki on kuitenkin hyvin organisoitu ja homma hoituu jouhevasti. Sovituskoppeihin saa ottaa vaatetta vain rajoitetun määrän (muistaakseni 10 kpl), joten tarkkaan täytyy miettiä myös se mitä kaikkea haluaa sovittaa. Kassoja liikkeessä on paljon. Myös Harrodsilla oli tietenkin pakko käydä ja mies osti sieltä pari pikee paitaa. Itse ostin kaverin kanssa Harrodsin pienet nallet. Tavaratalo oli hieno, kannattaa käydä katsomassa. Myös Heathrown kentällä on Harrodsin kauppa ja sieltä ostimme vielä tuliaisiksi suklaata ja teetä. Minusta nuo ovat oivia tuliaisia, sillä ne maistuvat kaikille ja tyylikkät pakkaukset tekevät niistä juhlavamman tuntuisia. Itselle elintarvikkeista kotiin tuli tuotua taas perinteiset kahvit, teet, kaakaot ja keksit. Näitä varten käytiin Tescossa. Tescosta tuli ostettua myös hetken mielijohteesta juustoleipätikkuja. Kun kotona avasin paketin, oli harmitus iso, sillä ne olivat aivan älyttömän hyviä ja olin ostanut niitä vain yhden paketin...

Lontoo on kuuluisa pubeistaan ja niitä tuli meidänkin kierrettyä. Pubeissa oli mukavaa levähtää kaupungilla kiertelyn lomassa ja usein päivän päätteeksikin tuli istuttua pubissa muutaman äärellä. Yhtenä aamuna kävimme pubissa myös aamupalalla. Englantilaista aamupalaa on onneksi tarjolla eri versioina, joten jokainen varmasti löytää omaan makuun sopivan aamupalan. 

Meidän lähipubi.

Englantilainen aamiainen pubissa.

Ruokaravintoloissa kävimme laidasta laitaan italialaisesta kiinalaiseen ja pihvipaikkaan sekä Hard Rock Cafeeseen. Ruoka oli hyvää, mutta Hard Rock Cafen lisäksi en valitettavasti yhtään ravintolan nimeä muista enkä voi niistä suosituksia antaa. Jos menette Hard Rock Cafeeseen, varautukaa jonottamaan.

NÄHTÄVYYDET

Lontoossa nähtävyyksiä riittää ja luonnollisesti viisi päivää ei niiden kaikkien näkemiseen riitä. Me valikoimme nähtävyyksiä niin, että jokainen näki jotain haluamaansa. Lontoossa pitää varautua siihen, että nähtävyyksille sisään mentäessä joutuu turvatarkastukseen, mutta jouhevasti kaikki kuitenkin hoituu.

Thamesin rannalla sijaitsevat Lontoon parlamenttitalo, Big Ben ja London Eye.

Parlamenttitalo.

Big Ben.

London Eyehin saattoi välillä olla pitkäkin jono, mutta me menimme siihen jo heti aamusta emmekä joutuneet jonottamaan pitkään. Maisemat ylhäältä olivat huikeat ja suosittelen muillekin! Kun joskus vielä Lontooseen matkaamme, haluan ehdottomasti mennä London Eyehin uudelleen pimeän aikaan ja nähdä kaupungin iltavalaistuksessa.

Natural history museumiin oli huikeat jonot. Jaksoimme kuitenkin jonottaa, mutta sisällä museossa oli sellainen ruuhka, ettemme sinne halunneet jäädä. Rakennus oli kuitenkin hieno myös ulkoapäin ja nähtävyys sinällään. Museon aulassa ehdimme katsella dinosauruksen luurankoa, mutta sen enempää emme museon antiin tutustuneet.

Buckinghamin palatsia kävimme katselemassa ulkoapäin. Lippu oli salossa, joten taisi kuningatarkin olla kotona.

Hop on - hop off bussin lipulla pääsi myös Thamesille jokiristeilylle Greenwichiin. Meidän liput olivat voimassa niin, että lähdimme risteilylle bussiajelua seuraavana aamuna. Jokiristeily oli mukava kokemus ja matkan varrella tuli nähtyä hienoja siltoja ja joen varren taloja. Jokilaivassa oli myös baari.

Perillä Greenwichissä kävimme tietenkin 0-pituuspiirillä ja katselimme muitakin paikkoja, vietimme Greenwichissä lähes koko päivän. National Maritime museon myymälästä löysin kivan Karlssonin seinäkellon, joka olisi sopinut meidän seinälle aivan täydellisesti. Kello oli kuitenkin todella iso enkä halunnut kantaa sitä mukanani loppu päivää. Harmitti kun en voinut ostaa kelloa, mutta kotona Suomessa löysinkin National Maritime Museumin nettikaupan, josta sain tilattua saman kellon suoraan kotiin. Kellon olisi saanut ostettua muistakin nettikaupoista, mutta halusin ostaa sen juuri tuolta, josta sen alunperin halusinkin. Näin ollen se on kuitenkin tavallaan matkamuisto Lontoosta, vaikka sen jälkikäteen tilasinkin. Matkan Greenwichistä takaisin Lontooseen taitoimme bussilla, mikä oli virhe, sillä bussimatka kesti todella kauan ja jokea pitkin se olisi ollut paljon nopeampi.

0 -pituuspiiri.

National Maritime museum.

Madame Tussaudin vahakabinetti oli yksi matkan parhaista paikoista. Liput vahakabinettiin kannattaa ostaa ennakkoon, sillä jonot olivat aikamoiset ja lipun valmiiksi ostaneille oli oma jononsa. Positiivinen yllätys vahakabinetissa oli se, että nukkejen kanssa sai vapaasti poseerata ja ottaa valokuvia. Nyt minullakin on valokuva itsestäni Robbie Williamsin kanssa... Mahdollista on myös kuvauttaa itsensä esimerkiksi kuninkaallisen perheen kanssa. Väkeä vahakabinetissa oli todella paljon ja omaa kuvausvuoroaan sai kyllä odottaa. Harmittamaan jäi se, että George Clooneyn kohdalla oli väkeä niin paljon, että yhteiskuva jäi ottamatta! Vahakabinetti oli hauska ja ehdottomasti käymisen arvoinen paikka!

Yksi matkan päätarkoitus oli mennä katsomaan jalkapalloa Emirates Cupin peleihin. Liput ostimme netistä jo Suomessa ja päivän pelit olivat PSG - Glasgow Rangers sekä Arsenal - Atletico de Madrid. Pelipäivä oli lauantai ja seurueemme miehet menivät katsomaan jo ensimmäisenkin pelin kun taas me naiset kävimme ensin shoppailemassa ja menimme paikalle perästä Atleticon peliä katsomaan. Myös stadionille pääsi kätevästi metrolla ja Arsenalin asema oli ihan stadionin lähellä. Itse en jalkapallosta välitä yhtään, mutta kokemus oli kiva sillä en ole koskaan ennen ollut noin isolla stadionilla peliä katsomassa. Voin kyllä lähteä toistekin. Pelin aluksi oli hiljainen hetki juuri menehtyneen valmentaja Sir Bobby Robsonin muistoksi.

LOPUKSI

Matkamme oli oikein onnistunut ja hauska, kiitos matkaseuran! Lontoo on yksi maailman tärkeimmistä ja suurimmista kaupungeista ja siksi käymisen arvoinen paikka. Mitään suurempaa vaikutusta Lontoo ei kuitenkaan kaupunkina minuun onnistunut tekemään ja Euroopan kaupungeista Rooma on minulle yhä ykkönen. Mies on käynyt kaupungissa ennenkin ja hän taas pitää siitä kovasti. Näin ollen Lontooseen varmasti vielä palaamme, ainakin shoppailemaan ja pubeihin istuskelemaan, ja todennäköisesti myös futista katsomaan.